torstai 12. toukokuuta 2016

Hyvää Snellmanin päivää!

Nyt on toukokuussa liputettu ja urakalla! Samaan syssyyn menee mm. suomalaisuuden päivä, joka on samalla Snellmanin päivä. 

Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielenasemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja yhtenä tärkeimmistä kansallisista herättäjistä.

Noin kertoo Wikipedia Snellmanista. Itselle Snellman tuli pikkupoikana tutuksi satasen setelistä, tuote jota ei päässyt juuri koskaan hypistelemään. Sen sijaan Snellua seurannutta Sibeliusta tulikin sitten käytettyä useastikin :)


Snellmanin muistomerkki sijaitsee huikealla paikalla Suomen Pankin edustalla Helsingin Kruununhaassa. Yhdysvaltain presidentin Abraham Lincolnin kuuluisan patsaan mieleen tuova, istualtaan pönöttävä patsas on kärsinyt sotavuosina kovia.



Snellmanin muistomerkistä järjestettiin kilpailu vuonna 1913 ja sen voittivat yhteisellä ehdotuksella Emil Wikström ja Eliel Saarinen. Saarinen ja Wikström tekivät aikanaan paljon yhteistyötä, mm. Suomen paviljongin Pariisin maailmannäyttelyyn 1900, Kansallismuseon porraskaiteen karhun, Hvitträskin karhun ja Rautatieaseman lyhdynkantajat. Wikström oli pronssivalutaidon edelläkävijä Suomessa. Patsastoimikunta pyysi valamisesta kolme tarjousta: tanskalaiselta valimolta, Emil Wikströmin omalta Taito-nimiseltä valimolta sekä kotimaiselta Oy G. W. Sohlberg Ab valimolta, joka sai työn tehtäväkseen.


Varat hankittiin kansalaiskeräyksellä. Wikström suunnitteli Snellmanista monumentaalisen ja arvokkaan istuvan figuurin, jonka piirteet on kuvattu realistisesti. Arkkitehti Eliel Saarinen suunnitteli Snellmanin patsaan jalustan ja ympäristön. Kipsimalli valmistui 1915, mutta verkkaisesti edennyt rahakeräys ja sota hidastivat muistomerkin valmistumista ja patsas paljastettiin vasta Snellmanin päivänä 12.5.1923.


Snellmanin patsas vaurioitui 26.-27.2.1944 aukiolle pudotetun pommin sirpaleista. Jalustassa näkyvät vauriot on jätetty tuon suurpommituksen muistomerkiksi. Veistos konservoitiin ja terassia kunnostettiin kesällä 2005."


Muualla olevia J. V. Snellmanin patsaita ja muistomerkkejä ovat:
  • Kuopio, Johannes Takanen: J. V. Snellmanin rintakuva (1884/1896)
  • Turku, Harry Kivijärvi: Runeberg, Lönnrot, Snellman -muistomerkki (1968)
  • Rantsila, Martti Väänänen ym: Lukeva poika (1993)
  • Kokkola, Pekka Jylhä: J. V. Snellmanin muistomerkki (2006)
Nuo neljä olisi kiva päästä tutkimaan ja kuvaamaan. Turun patsaiden parissa vierähtäisi varmaan useampi päivä, mutta nuo muut ovat helpommissa paikoissa.

1 kommentti:

  1. Olipas mielenkiintoinen postaus päivän kunniaksi! Harvemmin sitä tulee Snellmannia ajateltua tai kuultua. Miten vakava Snellman patsaaseen on valettu (oliko aina noin vakava?) ja vielä nuo sodan jäljet. Siinä onkin oikein historian siipien havinaa! Kiitos. :)

    VastaaPoista